keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Vuoden parhaat 2012

Koska en aio ostaa enää musiikkia, mennä yhdellekään keikalle tai todennäköisesti keksi mitään muutakaan maailmaa mullistavaa seuraavien viiden päivän aikana, voin rohkeasti julkaista jo kantani tämän vuoden onnistujista. Ja lopuksi vielä listata ne tämän vuoden itselle tärkeimmät biisit (julkaistu siis aiemmin, mutta tullut tänä vuonna kuunneltua poikkeuksellisen paljon / avautunut uudella tavalla jne.). Periaate on perus tuttu "biisi per artisti", eli vaikka kovasti tekisi mieli lätkäistä Ylpön levyn kaikki biisit "Vuoden parhaat biisit" -listalle niin en sitä tee. Ja kas näin:

Vuoden parhaat levyt, top 5:
Herra Ylppö & Ihmiset - Mies ja nainen
The 69 eyes - X
Pmmp - Rakkaudesta
Apulanta - Kaikki kolmesta pahasta
Muse - The 2nd Law


Vuoden parhaat biisit, top 10:
Herra Ylppö & Ihmiset - Särö
Linkin Park - Burn It Down
Muse - Madness
Pmmp - Jeesus ei tule oletko valmis
The 69 eyes - If You Love Me the Morning After
Timo Rautiainen & Neljäs sektori - Vastavirtaan
Soundgarden - Live to Rise
Apulanta - Aggressio
Disco Enseble - Second Soul
Lapko - River Venom


Vuoden parhaat keikat, top 3:
Herra Ylppö & Ihmiset - Karmarock, Harjavalta
The 69 eyes - Bar Hovi, Rauma
Cradle of Filth - Klubi, Tampere


Aiemmin julkaistut, itselle tärkeät biisit vuonna 2012:
Herra Ylppö & Ihmiset - Mellakka
The 69 eyes - Perfect Skin
Amorphis - House of Sleep
Rammstein - Ich Tu Dir Weh
Linkin Park - Leave Out All the Rest
Scars on Broadway - They Say
Snow Patrol - Light Up
Sixx.AM: Life Is Beautiful
Uniklubi - Luotisade
Apulanta - Eikä vielä ole edes ilta
30 Seconds to Mars - The Kill
Maj Karma - Tulevaisuus

The 69 eyes / Pakkahuone / 21.12.

Long Time No See Pakkahuone, joka on kuitenkin joskus ollut se aiemmin mainitsemani kotikenttä. Viimeksi muistelisin olleeni Pakkahuoneella jossain Ylex-tapahtumassa 2006 (?), jossa esiintyi ainakin Don Johnson Big Band ja Klubin puolella Kemopetrol. Klubin puolella on tullut käytyä monet kerrat tuon jälkeenkin, mutta Pakkahuoneella ei. Keikkapaikkana se oli hieman muuttunut: sisäänkäynti oli nyt aukion puolelta ja anniskelualue oli tehty lavaan asti. Myös anniskelualueelta oli siis mahdollista päästä eturiviin.

Oih ja voih. Ihanaa oli taas. Pakkahuoneen keikalla tuli varmaan tanssittua kaikkein eniten. Yleisössä oli mukavan väljää ja kukaan ei törppöillyt mitään. Sai keskittyä rauhassa nauttimaan hetkestä. Bändi veti tapansa mukaisesti moitteettomasti. Ainut pieni miinus tulee siitä, että Tampereella ei nyt kuultu If You Love me the Morning Afteria, joka on Love Runs Awayn ohella suosikkini uuden levyn biiseistä. Muuten settilista sama kuin Raumalla, ilman ekstrabiisiä toki.

Olen erittäin tyytyväinen, että pääsin näkemään tältä kiertueelta kolme keikkaa. Sekuntiakaan ei kyllästyttänyt, lisääkin olisi vielä jaksanut!

Jukka Poika / Silja Europa / 13.12.

Työhön liittyvä keikka, jota kuitenkin jossain määrin jopa odotin, koska olen nähnyt Jukka Pojan livenä 2010 ja silloin pidin kovasti. Vaan enpä huomannut ajatella sellaista asiaa, että vuoden 2010 keikalla Jukka Poika esiintyi bändin kanssa, nyt mukana oli pelkkä DJ. Keikkatunnelma jäi todella lättänäksi, biisit eivät toimineet, vaikka Jukka Poika jossain määrin esiintyä yrittikin. Suurin osa biiseistä jäi täysin kesken, niistä esitettiin vain ensimmäinen säkeistö ja kertsi. Vähän kuin olisi jonkinlaista potpuria kuunnellut. Pari hittibiisiä (Älä tyri nyt, Silkkii) tulivat kokonaan, mutta muuten kaikista jäi jotain uupumaan. Keikka oli muutenkin todella lyhyt, alle 40min. Laiva keikkaympäristönä ei olisi ollut mitenkään hassumpi, joten sitäkään ei nyt oikein voi syyttää. En tiedä missä mätti, mutta jos tästä keikasta olisi jotain maksanut, niin olisi kyllä harmittanut. Myöhemmin illalla esiintynyt cover-bändi veti huomattavasti paremman keikan.

The 69 eyes / Bar Hovi / 8.12.

The 69 eyesin kiertueen toinen keikka itselleni oli Raumalla Bar Hovissa. Koska kyseessä ei enää ollut kotikenttä, oli fiilis jo lähtökohtaisesti paljon parempi kuin Porissa. Laitoin lisätukkaa, huulipunaa, minimekon ja ajoin keikkapaikalle.
Hovi on keikkapaikkana hyvin intiimi, bändi kävelee lavalle yleisön läpi ja lava on lähes maantasossa. Yleisö pääsee siis hyvin lähelle esiintyjää. Siinä olin nyt myös minä, lähes kiinni arvon vokalistissa keikan ajan. Ja nyt oli niin paljon enemmän fiilistä ja meininkiä kuin edellisenä päivänä. Tämä keikka meni sinne vuoden parhaat keikat -osastolle. Settilista muuten sama kuin Porissa, mutta Sister of Charityn korvasi Betty Blue ja lopuksi tuli vielä ekstrabiisi Jim Morrisonin muistolle.

The 69 eyes / Bar Kino / 7.12.

Kauan odotettu kiertueen ensimmäinen keikka. Siis ensimmäinen, jolle itse pääsin osallistumaan. Uusi levy X on mielettömän hyväksi todettu ja vuonna 2010 vuoden parhaan keikan heitti kepeästi The 69 eyes Sieravuoressa. Aika helvekon kova krediitti, ottaen huomioon, että samaisena vuonna oli Manic Street Preachersin keikka Wanajafesteilla. Joka tapauksessa siis tätä kiertuetta oli odotettu kuin kuuta nousevaa.

Miljöö vähän häiritsi, mutta itse keikassa ei ollut kerrassaan mitään vikaa. Hyvässä suhteessa uutta ja vanhempaa tuotantoa. Näin suuria tunteita herättävä bändi ilmeisesti vaan olisi hyvä nähdä aina jossain muualla kuin ns. kotikentällä. Tai sitten kyse oli vain niistä kuuluisista tähtien asennoista ja turhan humalaisista kanssakatsojista. Niitä kun taas riitti. Mutta bändi veti hienosti ja tykkäsin.

Settilistalta löytyivät ainakin:
Love Runs Away
Brandon Lee
Gothic Girl
Dance D'amour
Tonight
Perfect Skin
Borderline
Red
If You Love Me the Morning After
Feel Berlin
Lost Boys
Dead'n'Gone
Dead Girls Are Easy
Sister of Charity
Devils
Never Say Die

lauantai 3. marraskuuta 2012

Paleface / Bar Kino / 2.1.

"Ei ihan" mun musiikkia, mutta kun tarjoutui mahdollisuus mennä Palefacen keikalle veloituksetta niin toki sinne piti mennä ihmettelemään. Yhtään suomenkielistä biisiä en, häpeä myöntää, ole Palefacelta edes ikinä kuullut. Tai ollut, ennen eilisiltaa.

Mahtava lavakarisma, hyvä fiilis, hyviä biisejä. Ei mitään valittamista. Kyllä se kertoo esiintyjästä jotain, jos musiikkityylistä pitämätön ja artistin tuotantoa tuntematon ihminen nauttii keikasta kovasti. Olen jopa tänään kuunnellut levyllisen Palefacea eilisen keikan fiiliksissä. Täydet pisteet siis Paleface & Räjähtävä nyrkki.

Poets of the Fall / Bar Kino / 1.1.

Kotiteollisuus / Bar Kino / 26.10.2012

Kotiteollisuus kiertää nyt Sotakoira II -albumin julkaisun tiimoilta. Sotakoira -levythän sisältävät siis pelkkiä covervetoja, Kotiteollisuuden versioita muiden yhtyeiden kappaleista.
Keikallakin kuultiin enimmäkseen covereita sekä Sotakoira kakkoselta että ykköseltä. Mukaan mahtui kuitenkin myös omia biisejä, joista kuultiin Meren mutaa, Soitellen sotaan, Helvetistä itään, Raskaat veet, Tuonen joutsen, Pahanilman linnut, Tuonelan koivut.
Ei mikään ravisteleva keikkakokemus, mutta kivaa oli. Yleisö oli luonnollisesti paremmin mukana KT:n omien biisien aikana, joskin niistäkin osa oli sellaisia, ettei suurin osa yleisön edustajista niitä KT:n biiseiksi tunnistanut. Omia suosikkeja olivat Meren mutaa ja Raskaat veet.

Kotiteollisuus on yksi lempiyhtyeistäni, joten olen nähnyt sen kymmeniä kertoja livenä. Parhaiden keikkojen joukkoon tämä ei siis päätynyt, mutta ei huonoimpienkaan. Hyvää keskitasoa. Tämä kiertue on kuitenkin sellainen, ettei iske hinku lähteä muille paikkakunnille bändiä katsomaan. Katsotaan sitten taas jos ja kun joskus tulee omaa tuotantoa pihalle ja kiertävät sen tiimoilta.

lauantai 27. lokakuuta 2012

Scars On Broadway

Kuulin yöllä kotiinajaessani radiosta kappaleen, joka meni heti parhaat ikinä kuulemani kappaleet top 100 -listalle. Kyseessä oli Scars On Broadwayn kappale They Say. Tänään pääsin sitten googlettelemaan, että mikä yhtye tässä onkaan kyseessä. Scars On Broadway on System Of A Downin laulaja/kitaristi Daron Malakianin "sivuprojekti"; Soadin lomaillessa 2006-2011 oli Daronilla tämä yhtye, jolta ilmestyi nimikkolevy vuonna 2008.

Levy löytyy kätevästi juutuupista, josta olen sen toki nyt kahlannut läpi. Aika tosi jees. Jos ei muuten kiinnosta tutustua niin ainakin tuo They Say kannattaa ehdottomasti kuunnella. Tosin todennäköisesti sen jälkeen käy kuten minulle ja haluaa kuunnella sitä muutakin tuotantoa. Ei kestä kiittää.

perjantai 26. lokakuuta 2012

Ei niitä omaksi saa.

Kotiteollisuus - Kivireki
Kotiteollisuus - Taivas tippuu
Stam1na - Puolikas ihminen
Mokoma - Punamultaa
Mokoma - Kuu saa valtansa auringolta
Mokoma - Uni saa tulla
Viikate - Ah ahtaita aikoja

tiistai 23. lokakuuta 2012

PMMP / Bar Kino / 18.10.

Olen nähnyt PMMP:n muutamia kertoja livenä tässä vuosien varrella. Viimeisin kerta vuonna 2009 Bar Kinossa. Siitä keikasta en kauheasti tykännyt, joskin kyse oli varmasti enemmän omasta fiiliksestä kuin bändin suorituksesta. Joka tapauksessa nyt kolme vuotta myöhemmin mietitytti leimaako tuo kokemus tämänvuotista ja jos niin minkä verran.

Ei yhtään. Naiset olivat aivan huippuja, keikka oli pitkä ja loistava. Olin lähes eturivissä hakemassa fiilistä, se oli hyvä ratkaisu. Oli erittäin kotoisa ja hyvä fiilis koko keikan ajan. Uutta levyä en vielä omista, joten sen biisit eivät olleet kaikki entuudestaan tuttuja, mutta sepä ei haitannut mitään ja ne biisit olivat jopa positiivisia yllätyksiä. Tykkäsin niistä kaikista.

Ihanaa energiaa, aitoa [tai ainakin hyvin aidonnäköistä] viihtyvyyttä lavalla, pitkä monipuolinen setti. Ja todella hyvin laulettu. Miksaaja oli kuulemma ekaa iltaa hommissa, terveisiä hänelle vaan, hienosti hoidettu ainakin yleisön kannalta. Laadukasta, muttei ylisiloteltua.

Keikalla kuultiin ainakin:
Korkeasaari
Heliumpallo
Matkalaulu
Rakkaalleni
Jeesus ei tule oletko valmis
Matoja
Lapsuus loppui
Kovemmat kädet
Kesäkaverit
Lautturi
Taiteilia
Pariterapiaa
Joku raja
Tytöt
Koko show
Rusketusraidat
Päiväkoti

tiistai 16. lokakuuta 2012

Disco Ensemble / Bar Kino / 12.10.

Enpä ole Kinossa nähnyt ikinä ennen sellaista meininkiä kuin nyt. Jo ensimmäisen biisin aikana porukka pisti senpäiväisen moshpitin pystyyn, että välillä mietitytti selviävätkö kaikki keikasta hengissä. Taaemmaksi tai sivummalle siirtyminen ei luonnollisesti kuitenkaan ollut vaihtoehto.

Meno säilyi samanlaisena läpi keikan. Hetkellistä rauhoittumista muutaman hitaampitempoisen biisin kohdalla, mutta muuten touhu oli yhtä hyppimistä ja tönimistä, hyvässä hengessä kuitenkin. Eipä siihen tarvinut järjestyksenvalvojankaan puuttua. Pitkä ja intensiivinen keikka.

Tästäkin siis selvittiin ilman murtumia ja suurempia ruhjeita. Olkapää vaati pientä lääkintää seuraavana päivänä, mutta se nyt on lähinnä merkki siitä, että on ollut hauskaa.

Keikalta mieleen jäivät erityisesti vedot White Flag For Peace ja Second Soul.

torstai 27. syyskuuta 2012

Muse-ahdistus.

Muse julkaisi tossa joku aika sitten uuden sinkun nimeltä Madness. Se oli ensimmäinen osa Muse-ahdistuksen syntymistä. Siis sen ahdistuksen, että ne tulee joulukuussa Suomeen ja mulla ei ole lippua. Yritin saada lipun sinä päivänä kun ne myyntiin tulivat vaan enpä saanut. Eilen ajaessani töistä kotiin tuli radiosta Knights of Cydonia. Se oli se toinen osa. Knights of Cydonia on yksi maailmankaikkeuden parhaista biiseistä. Muse on yksi parhaista bändeistä. Blogissa ei varmaan ole kauhean suotavaa kiroilla ja eiköhän tän tilanteen vakavuuden ymmärrä muutenkin.

Surffailin erinäisillä nettisivuilla lippujen hintoja katsellen. Niitä lippuja kun olisi saatavilla. Hintataso on mielenkiintoinen. Mutta vielä en ole valmis luovuttamaan. Lähempänä tilanne voi olla toinen, ehkä. Jatkan asian tutkimista. Ja kuuntelen Musea. Madness, Knights of Cydonia, Hysteria, Starlight, Plug In Baby.

Alkuillan soittis.

D-A-D - Breaking Them Heart By Heart
Billy Talent - Surprise Surprise
Slipknot - My Plague
Deftones - Leathers

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Viikonlopun keikkatunnelmia.

Perjantai 14.9.2012

Kinon keikkasyksy käynnistyi omalta osaltani siis viime perjantaina. Illan pääesiintyjänä oli Lapko, jota en noin tuhannesta syystä voinut jäädäkään katsomaan, mutta lämppärinä esiintynyt Sporthorses oli sen verran loistava, että ei edes harmittanut sisäänpääsymaksut sunmuut. Nyt en vaan löydä näiden tuotantoa mistään, hö. Jos joku joskus löytää niin vinkatkaa, kuuntelisin mielelläni.


Lauantai 15.9.2012

Lauantaina vuorossa oli keikkailta Baarikaapissa. Long time no see, siis minä ja Baarikaappi. Kai se oli korkea aikakin jo palata sinne.
Esiintyjiä oli kolme, mutta mun tsekkauslistalla oli tällä kertaa vain yksi; kaverin yhtye Consciousness Removal Project. Huhh. Tähän voisi keksiä kaikenlaisia ylistyssanoja, mutta melkeimpä vastuutan kaikki tutustumaan itse kyseiseen yhtyeeseen. Jos vähänkään iskee raskaampi progetyyppinen juttu niin tykkää tästä varmasti. Yhtyeen tuotanto löytyy näpsäkästi netistä, on vapaasti kuunneltavissa.
Tätä keikkaa miettiessä menee muutamia kylmiä väreitä.

Alkuillan valinnat.

Lapko - All the Best Girls
Lapko - Hugging the Phone
The Killers - When You Were Young
Muse - Madness

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Voe sunnuntai.

Maj Karma - Attentaatti
The 69 Eyes - Dead N' Gone
The 69 Eyes - Dead Girls Are Easy
Sixx:AM. - Life Is Beautiful
Marilyn Manson - Leave a Scar

lauantai 8. syyskuuta 2012

Lauantai-ilta.

Uniklubi - Luotisade
Uniklubi - Kukka
Good Charlotte - The River
30 Seconds to Mars - The Kill

maanantai 3. syyskuuta 2012

lauantai 18. elokuuta 2012

Apulanta Sieravuoressa 8.8.2012

Tein bongauksen Tiketistä ja huomasin, että Apulanta tulee kesälomani aikana vaivaisen 70km päähän keikalle. Pakkohan sinne oli lippu hankkia. Olen nähnyt Apulannan elämäni aikana arviolta 40 kertaa livenä, mutta kun joku juttu toimii niin se toimii. Ja näiltähän tuli alkuvuodesta uusi levy, jo ihan sen kunniaksi piti mennä katsastamaan tämän hetkinen keikkakunto.

Kunto oli varsin mainio. Keikalla hyvä tunnelma, biisit rullasivat hyvin, setti oli monipuolinen. Tämän keikan huippukohtia olivat "Paha asia" ja "Hiekka".
Laitetaanpas tämän mainion keikan kunniaksi tämän blogin ensimmäinen kuvakin. Biisilista Samin signeerauksella.

Porispere

Porispere, tuo porilainen kapinafestivaali. Pääsin tänä vuonna osallistumaan sinne ensimmäistä kertaa. Tälläkin kertaa tosin vain yhtenä päivänä, mutta onneksi itseä kiinnostavat artistit olikin hyvin niputettu lauantaille.

Ensimmäisenä vuorossa oli Herra Ylppö & Ihmiset. Porilainen yleisö huomattavasti nuivempaa kuin Harjavaltalainen viikkoa aiemmin, tosin varmasti osansa teki myös aikainen soittoajankohta ja huono ilma. Mutta minä tykkäsin ja toivon, että bändilläkin oli edes suht.kiva keikka. Naamamaalaukset yhtyeen jäsenillä olivat hyvinkin mielenkiintoiset, valkoisella pohjalla mustaa meikkiä bläkärityyliin.
Setti lähes sama kuin Karmarockissa, jos ei täysin, mutta kaikki putkeen ilman encorea. Mutta eipä sitä kahdesta kerrasta vielä kyllästymään pääse, eli ei haitannut yhtään.
Ihmisillä olisi vielä muutama keikka tiedossa ennen keikkatauolle jäämistä ja toivon, että pääsisin niistä jollekin.

Seuraavana vuorossa oli Stam1na. Olen aivan ihastunut Stam1nan kappaleeseen "Puolikas ihminen" ja toivoin sen kuulevani keikalla. Muutama tuttu biisi tuli ja kokonaisuutena keikka oli hyvä. Ja ilokseni loppupuolella tuli myös Puolikas ihminen. Toimi hyvin livenäkin ja oli yksi päivän kohokohdista. En ollut nähnyt Stam1naa aikaisemmin livenä, mutta toivottavasti näen joskus toisen tai kolmannenkin kerran.

Olin odottanut suurella mielenkiinnolla seuraavaa päälavaesiintyjää, joka oli norjalainen black metal -yhtye Satyricon. Sinänsä uusi tuttavuus, että olin varmasti joitain kappaleita kuullut aiemminkin, mutta nyt ennen keikkaa tutustuin tuotantoon vähän enemmän, jotta saisin keikasta enemmän irti. Keikka oli toimiva ja olin tyytyväinen, että olin tutustunut tuotantoon, tunnistin useita kappaleita. Suosikkini oli "Black Crow on a Tombstone", joka on Satyriconin uusimmalta The Age of Nero -levyltä.

Illan viimeinen päälavaesiintyjä oli Amorphis. Minulla ei ollut minkäänlaisia ennakkoajatuksia tästä keikasta, en odottanut sitä mitenkään suuresti, mutta kuitenkin halusin sen nähdä. Pääsin yllättymään positiivisesti. Tunsin paljon enemmän kappaleita kuin olin ajatellut, bändi sai yleisön todella hienosti mukaan, fiilis oli hyvä ja varmasti taas oman osansa teki hämärtyvä ilta tunnelmanluojana. Tällä keikalla sai tanssia. Suosikkihetkeni/kappaleeni keikalta oli Silver Bride. Tämänkin yhtyeen toivon näkeväni vielä joskus uudestaan.

Herra Ylppö & Ihmiset Karmarockissa

Jos oli Maj karma kova Karmarockissa niin sitä oli kyllä myös Ylpön tällä hetkellä aktiivisempi kokoonpano Ihmisten kanssa. Yhtye kiersi keväällä aktiivisesti Suomea ja itse pääsin katsastamaan heidät kolmesti; Porissa, Eurassa ja Harjavallassa. Kevään keikat olivat upeita, uusi levy on yksi hienoimmista ikinä. Tämän vuoden aikana ihastus tätä yhtyettä kohtaan on muuttunut rakkaudeksi, joten sanomatta selvää on, että odotin myös tätä keikkaa taas hyvinkin suurella innolla.

Ennen Ihmisiä oli vuorossa Von Hertzen Brothers. Tältä yhtyeeltä en tunne kuin hitit, joita setistä kyllä mukava määrä löytyikin. Kovin kauaa en malttanut VHB:n yleisössä seistä, kun piti jo siirtyä Ihmisten lavan eteen odottamaan. Musiikki kyllä kuului sinne asti, joten odotellessa sai nauttia taidokkaasta kitaroinnista.

Ihmisten keikan tunnelma oli ihana. Bändi näytti tyytyväiseltä ja iloiselta, yleisö oli hyvin mukana. Ilta hämärtyi ja lopulta pimeni. Pilviä alkoi ilmaantua taivaalle. Tällä keikalla oli hetki, jonka tulen muistamaan pitkään;
Hämärtyvä taivas, ukkosta ilmassa ja kappaleena Herra Ylppö & Ihmiset - Särö
Tuo hetki oli taianomainen.

Muuta keikalla kuultua: Ihmiset tulevat, Horros, Riisu Siipesi, Pojat ei tanssi, Mies murtuu, Mellakka, Porno, Sata vuotta, Rautavaara rules, Mustat hevoset.

Maj Karma Karmarockissa

Keikkatunnelmat pitäisi vuodattaa aina melko pian keikan jälkeen. Tässä sitä nyt sitten ollaan. Karmarockista kolme viikkoa.

Joskus keväällä sai itkeä pienet ilon kyyneleet kun selvisi, että Maj Karma esiintyy taas Karmarockissa. Ei sitä itsestäänselvyytenä uskalla pitää nimittäin. No, sen tietää sitten, että jos bändiä näkee vaan kerran vuodessa niin siihen liittyy aina ihan julmettu tunnelataus. Ja se on jostain syystä melko negatiivinen. En ole ihan päässyt selvyyteen siitä miksi. Ensin täytyy stressata viikkokausia, että ei kai iske hyppykuppaa, ei kai tule jotain estettä. Tämä jännitys poistuu vasta, kun tie eturiviin tai lähelle on varmistettu. Tänä vuonna ennen Maj Karmaa olisi esiintynyt olutteltassa Olavi Uusivirta, mutta eturiviahdistus vei voiton ja Olavi jäi näkemättä.

Sitten se hetki, kun bändi vihdoin kiipeää lavalle. Ajatus on suunnilleen se, että ei helvetti. Nyt ne soittaa tunnin ja sitten tää on taas tässä. En jotenkin päässyt tänä vuonna siitä ajatuksesta yli. Viime vuonna oli parempi fiilis. Tosin viimevuotinen fiilis oli sinänsä aika raskas, koska se oli sellainen "Mikään ei voi tuntua niin hyvältä kuin tässä oleminen just nyt". Arki ahdistaa huolella sellasen keikan jälkeen. Onneksi vaan hetken, mutta kuitenkin.

Mutta joo. Keikka oli loistava, mitäpä muutakaan. Mä silti toivoisin nyt jo oikeasti todella kovasti sitä, että Maj Karma tekisi oikeen kunnon kiertueen. Sillon keikoista pystyisi nauttimaan ihan eri tavalla.

Maj Karman setti näytti tältä:
Kyynel
Rukous
Salama
Vikaa odotellessa
Hän puhuu kuin noituisi
Luovuttanut enkeli
Hullu huutaja
Sodankylä
Kokki, varas, vaimo, rakastaja
Attentaatti
Ukkonen

Nyt on tunnetta.

Iltapäivän bändivalintana uuden tuttavuuden suosittelema uusi tuttavuus eli Anathema. Bändihän on ollut kasassa jo pienen ikuisuuden, keväällä ilmestynyt levy yhtyeen yhdeksäs. Itselleni tämä on kuitenkin uutta.

Anathema - Untouchable Part 1

lauantai 7. heinäkuuta 2012

Leppoisaa aamupäivää

Aamupäivän soittolista:

Manic Street Preachers - Some Kind of Nothingness
Maroon 5 - Won't Go Home Without You
Keane - Silenced by the Night
Eskobar - Bring the Action
James Blunt - 1973
Mew - 156
The Cardigans - For What It's Worth
The Cardigans - You're the Storm
Suede - By the Sea
Suede - The Chemistry Between Us

Yöllinen biisivalinta

Guns'n Roses - Night Train
Yksi harvoista tämän tyylilajin kasaribiiseistä, jotka iskee.

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Matematiikkaa?

Foo Fighters - Times Like These
+
Foo Fighters - These Days
=
The Offspring - Days Go By

?

lauantai 30. kesäkuuta 2012

Jos sä hymyilet maailmalle / maailma hymyilee sinulle

Levysoittimessa sen tärkeimmän viimeisin albumi, Maj Karma - Salama. Käsittääkseni itse yhtye ei ole ollut tähän levyyn kaikkein tyytyväisin, ehkä jopa vain Satiinisydän-kappaleeseen, jonka merkityksestä yhtyeelle Ylppö usein keikoilla on maininnutkin.
Olin hieman jopa närkästynyt kun luin ensimmäisen haastattelun, jossa tätä levyä vähäteltiin. Oma tunnesidos levyyn kun on melko voimakas. Olen kuunnellut levyä paljon sen ilmestymisvuonna 2009 tietynlaisessa elämän käännöskohdassa, silloin näitä voimakkaita tunnesidoksia helpoiten syntyy. Tietysti se vaatii myös ne helvetin hyvät biisit tapahtuakseen.
Otsikon Maailma -kappaleen kertsi on ihan huippu. Kornia, sarkastista, aitoa; en tiedä, mutta huippu silti. Muutoin mielestäni levyllä on toinen toistaan kauniimpia kappaleita ja upeita sanoituksia.

Kuka jätti kaikki kauniit sanat käyttämättä / Kuka hylkäsi unelmansa / Tulevaisuudesta, suuresta tulevaisuudesta

Toivon, että toivoa ois / Ei anneta ikinä toivoa pois / Hyvyyttä on aika paljon

Taivaankansi raottuu / Kohta pohjoisnapoja on kaksi / Päätän elää elämäni kanssasi loppuun asti

perjantai 29. kesäkuuta 2012

Waiting For The End

Illan biisivalintana Linkin Park - Waiting For The End

Kyseinen kappale on vuonna 2010 ilmestyneeltä A Thousand Suns albumilta. Linkin Parkiltahan ilmestyi juuri uusi levy, siitä olen kuullut nyt neljä kappaletta. Täytyy hankkia omaksi lähiaikoina, että pääsee kunnolla perehtymään. Taas todella erilaista, mutta tykkään. Mielenkiintoista, että bändi pystyy tekemään niin erityylisiä biisejä niin taidokkaasti ja fiiliksellä.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Ja jäärailon päässä on jäärailo uus

Iltapäivän biisivalinta:
CMX - Palvelemaan konetta

Oma suosikkini kyseisen yhtyeen tuotannosta. Joskin nyt kun kirjoitin tämän, muistin kappaleen Minun sydämeni on särkynyt. Hyvin erityyliset kappaleet ja myös syyt niistä pitämiseen ovat erilaiset. Palvelemaan konetta on sarjaa orgasmirock, Minun sydämeni on särkynyt taas sisältää muistoja ja siinä on mukava laulettavuus. Laulettavuus on jees. Valitaan tässä kohtaa kuitenkin nyt se orgasmirock.

Kummaan paikkaan itsesi karkotit
syyttä syyllisten seuduille
raskaisiin taloihin pesit
kirkuviin huoneisiin
mitä ne sinulle tekevät siellä
kuka on raapinut nimesi pois
nimesi, kasvosi, mielesi oivat
palvelemaan konetta

Kauan sitten kun lakosi kevät
(huomaamatta tuhlattu)
elämän syvä ja vehreä lehto
niin houkutteli sua...

Pyörre on hirmuinen, vahva sen voima on
kurimus, kauhuinen, voittamaton

Kylmää, niin kylmää, on aavoilla kylmää
ja kylmää on tarjolla koteihinkin
jäässä, niin jäässä, on sydämet jäässä
ja jäärailon päässä on jäärailo uus

Jos muistelet mitä se olisi: kauneus
kauneus tai sopu tai rehellisyys
kukaan ei kuuntele, kukaan ei kuule
kirouksen portit on edessäpäin

Halpojen hoitojen maailma uljas
haluaa taistosi latistaa
mielesi lipeävedellä valkaistuun
ruotuunsa joka on hautausmaa

Mitä ja miksi.

Ajatus omasta musiikkiblogista on vellonut päässä ainakin kahden vuoden ajan. Ajatus siitä, että saisi jonnekin talteen ne tunnetilat, joita keikoilla syntyy. Ja mahdollisuus hehkuttaa, vaikka ihan itselle, levyjä ja biisejä. Tässä sitä nyt ollaan, alun äärellä.

Blogin nimestä todettakoon, että päässäni soi lähes tauotta. Onneksi päälläkin on hyvä musiikkimaku, eikä se soita mitään sontaa (yleensä). Tänään se soittaa mulle Maj Karmaa, joka ei sinänsä ole mitenkään yllättävää, kyseessä kun on ehdottomasti se tärkein. Kappale on Melankolian kolina, eli ihan suoraa varastamista nimessä ei ole tapahtunut. Melankolian kolina kuultiin Karmarockissa 2011. Kyseinen kappale on sellainen, että kerta riittää siihen, että kappaleen muistaa aina. Tai ainakin minä muistan. Niin vaikuttava esitys se oli. Toivon kuulevani tämän kappaleen vielä monta kertaa. Toivon kuulevani sen Maj Karman seuraavalla levyllä.

Otsikko "Puoli elämää" viittaa tietysti sangen ilmiselvästi siihen, että koen musiikin olevan puoli elämää. Siitä toisesta puolikkaasta ei tässä blogissa lätistä. Tämä on omistettu musiikille. Sille ainoalle, rakkaalle.