Vuosikymmenen parhaat

Noniin. On tullut aika laittaa kulunut vuosikymmen pakettiin muutamilta osin. Olen nimittäin saanut listattua sata parasta kappaletta vuosilta 2010-2019. Listalla on havaittavissa tiettyä keskittymistä, ja sainkin listaa tehdessäni ehdotuksen, että ottaisin jokaiselta artistilta korkeintaan kaksi kappaletta mukaan. Se ei kuitenkaan tässä yhteydessä tuntunut toimivalta, sillä osa artisteista oli kuluvan vuosikymmenen aikana julkaissut kolme ensiluokkaista albumia. Ei niistä valita kahta biisiä listoille.

Jos tämä listaus olisi vuosilta 2000-2019, se olisi kyllä erilainen. Mukana olisi listalla nyt olevien artistien lisäksi Sentencediä, Kornia, System of a Downia, Eskobaria, Coldplayta, Editorsia, Klaania, Magyar Possea, Franz Ferdinandia, Scissor Sistersiä, Backyard Babiesia, Rammsteinia, Ismo Alankoa, Don Huonoja, CMX:ää, Nightwishia, Roihua, Tehosekoitinta, Tiktakia, Cradle of Filthia, Maija Vilkkumaata, useampi biisi rakkainta Manic Street Preachersia, ja niin edelleen. Mietinkin, että ehkä jossain vaiheessa 2020-luvulla pitäisi tehdä tämäkin lista. Näiden pähkäily kun on oikeasti todella rentouttavaa ja mukavaa puuhaa. Nyt 2010-luvun osalta kuitenkin kotimaiset metalli- ja rockyhtyeet jyräsivät - oikeutetusti. Lista on niin aito kuin aito voi olla. Yhtään biisiä ei ole valittu mukaan mistään muusta syystä kuin siitä, että tykkään ko.biisistä täysillä.

Oli muuten hauska huomata, että listan ekat 98 biisiä tulivat paperille kuin itsestään, mutta sitten alkoikin kamppailu siitä, mitkä biisit saavat viimeiset kaksi sijaa. Semifinaali-osiossa sijoituksista oli taistelemassa vielä reilut kymmenisen kappaletta, mutta näin tää nyt ratkesi. Satasen ulkopuolelle jäivät Sparzanzan The Fallen Ones, Lapkon River Venom, Manic Street Preachersin Rewind the Film, Rammsteinin Radio, Kornin Narcissistic Cannibal, Apocalyptican Strong Enough, RiESAn Pahasta, Musen Dead Inside, Stam1nan Piste jolta ei ollut paluuta, Linkin Parkin The Catalyst, Amorphiksen Dark Path ja Amongst Stars sekä The 69 Eyesin Black. Mokoman Syyttävä sormi julkaistiin just vasta, joten vaikka se eittämättä listalle kuuluisi, niin se saa odottaa kuitenkin seuraavaa listausta, jolloin tunnen sen vielä nykyistä paremmin.

Ja nyt listan pariin. Vaikka ette listaa lukiessanne heti uskoisi, niin siitä löytyy kuitenkin enemmän kuin 10 (35) eri artistia.
Pidemmittä puheitta, here we go! Top 100 kappaletta vuosilta 2010-2019:

Herra Ylppö & Ihmiset : Särö
Maj Karma : Peltisydän
Kotiteollisuus : Pimeyden ytimeen
Disco Ensemble : Eartha Kitt
Maj Karma : Mustavalkoista melankoliaa
Linkin Park : Burn It Down
Mokoma : Hirtehinen
Stam1na : Metsästäjä I-III
Maj Karma : Ei paholaisii oo
Mokoma : Kepeät mullat
Stam1na : Enkelinmurskain
Herra Ylppö & Ihmiset : Nokkostähti
Herra Ylppö & Ihmiset : Lista hämähäkkimiehen vihollisista
Apulanta : Lokin päällä lokki
PMMP : Jeesus ei tule oletko valmis
Herra Ylppö & Ihmiset : Hylättyjen valtakunta
Disco Ensemble : Second Soul
Bullet For My Valentine : The Last Fight
Arctic Monkeys : Do I Wanna Know?
Herra Ylppö & Ihmiset : Peloton enkeli
Maj Karma : 101 tapaa olla vapaa
Disco Ensemble : I've Seen the Future
The 69 Eyes : Love Runs Away
The 69 Eyes : If You Love Me The Morning After
Stam1na : Kuoliaaksi ruoskitut hevoset
Scandinavian Music Group : Balladi 1
Kotiteollisuus : Piru lukee Raamattua
Stam1na : Kannoin sinut läpi hiljaisen huoneen
The 69 Eyes : Change
Pearl Jam : Sirens
Uniklubi : Aikasi on nyt
Herra Ylppö & Ihmiset : Tulipäähippiäinen
Maj Karma : Osa minusta kuolee
Kotiteollisuus : Syöt, juot ja kuolet pois
Bullet For My Valentine : Fever
Mokoma : Kesytä perkeleet
Herra Ylppö & Ihmiset : Supersankar
Apulanta : Aggressio
Soundgarden : Live to Rise
Stam1na : Masiina
Linkin Park : Waiting for the End
Amorphis : The Wanderer
Manic Street Preachers : Walk me to the Bridge
Viikate : Oi pimeys
PMMP : Pahvinaamari
Herra Ylppö & Ihmiset : Älä etsi minua
Kotiteollisuus : Kaikki on kaupan
Maj Karma : Lama lama lama
Mokoma : Elävien kirjoihin
Kotiteollisuus : Vieraan vallan aurinko
Stam1na : Solar
Stam1na : Pala palalta
Bullet For My Valentine : Raising Hell
Mokoma : Erhe
Disco Ensemble : Spade is the Anti-Heart
Samuli Putro : Kuka tahansa kelpaa
Ghost : If You Have Ghosts
Muse : Madness
Maj Karma : Johnny Deppin näköinen nainen
Biffy Clyro : Black Chandelier
Amorphis : Bad Blood
Turmion Kätilöt : Pyhä maa
Uniklubi : Ikuinen
Keane : Silenced by the Night
Viikate : Myrkynvihreää
The 69 Eyes : Red
Scandinavian Music Group : Ei paniikkia
Linkin Park : Castle of Glass
Doom Unit : Get Away
Stam1na : Dynamo
Mokoma : Mutta minulta puuttuisi rakkaus
The Black Keys : Fever
Kotiteollisuus : Varjoihmiset
Herra Ylppö & Ihmiset : Entiset tyttöystävät
Hurts : Illuminated
Samuli Putro : Milloin jätkät tulee
Jussi Selo & Nefernefernefer : Viimeiseen hengenvetoon
Muse : Psycho
RiESA : Kusettajien kaupunki
Ghost : Square Hammer
Poets of the Fall : Cradled in Love
Bullet For My Valentine : Pretty on the Outside
Kotiteollisuus : Laulu kuolleille
Atomirotta : Piru istuu olkapäällä
Kotiteollisuus : Sädekehä
Maj Karma : Sotaa ei tule
Mokoma : Punamultaa
Herra Ylppö & Ihmiset : Piraija
Disco Ensemble : Fight Forever
Uniklubi : Huojuva silta
Viikate : Musta, metalli & taivas
The 69 Eyes : Two Horns Up
Musta paraati : Uusi musta
Amorphis : Wrong Direction
Timo Rautiainen & Neljäs sektori : Vastavirtaan
Pää Kii : Rakkaus repii meidät kappaleiksi taas
Linkin Park : Guilty All the Same
Slipknot : Nero Forte

Levyuutuuksia.

Posti toi joku aika sitten aarteita, joista oli mahdollisuus tiistaina ottaa kuunteluun tämän vuoden julkaisut, eli Coldplayn Everyday life ja The 69 Eyesin West End.

Coldplayn uutukainen on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen on melko pitkälti instrumentaalinen ja isomman yhtyeen kanssa soitettu taidepläjäys ja toinen osio sitten popimpaa ja perinteisemmän Coldplayn mukaista. Levyllä on paljon biisejä, mutta valitettavasti vain neljä ok-biisiä, joista näistäkin lähinnä yksi sellainen, jonka haluaa kuulla useammankin kerran (Champion of the World). Toivoin kovasti, että voisin tän levyn myötä löytää Coldplayn uudestaan, mutta niin ei kyllä käynyt. Tää levy ei ole yhtään mun juttu. Elokuvanusiikiksi voisin tätä kyllä aatella.

Asteikolla 1-10 annan tälle 3/10.

Oli muuten helpottavaa laittaa tuon kokemuksen jälkeen West End. Ekat neljä biisiä ja olisin voinut itkeä ilosta. Aivan mahtavaa! Oon todella iloinen, että tällä levyllä on otettu askel kohti taas vähän gootimpaa tyyliä, koska se sopii näille Helsingin vampyyreille niin loistavasti. Change muistuttaa tunnelmaltaan the 69 Eyesin synkkiä balladeja Sister of Charitya ja Wasting the Dawnia, eikä kalpene näille vaan asettuu ylpeästi jonon jatkoksi.
Two Horns Upissa taas taidokas featurointi Dani Filthilta, hienoa yhteistyötä!
West End kokonaisuutena herättää halun kuunnella se uudestaan ja uudestaan. Ja voi että kun näitä pääsee kuulemaan livenä!

Asteikolla 1-10 West End saa 8,5/10.

Kotiteollisuus / IsomäkiRocks, Pori / 30.11.2019

 Yleisökuvasta suuri kiitos @kamikazefin

Voi jee miten tätä oli odotettu! 

Illan ekana esiintyjänä oli Peer Gunt, jonka settiä en ehtinyt nähdä ihan kokonaan, mutta se mitä näin yllätti kyllä todella positiivisesti. En tiedä mistä 90-luvun alusta muistikuvani ja käsitykseni tästä yhtyeestä olivat, mutta hommahan oli totisinta rokkia kiitettävällä ammattitaidolla. Oikein nautittavaa ja jalan vipattamaan laittavaa.

Kotiteollisuus oli kuitenkin se syy läsnäolooni. Olisin halunnut syyskiertueelle mukaan jo aiemmin ja polte kasvoi sietämättömäksi, kun näin Instagramista mitä biisejä treenaavat syksyn keikoille.

Setti olikin tosi mieluinen. Kuulin ekaa kertaa livenä Kaikki on kaupan ja toimi erinomaisesti. Levyltähän toi kuuluu aivan mun suosikkeihini. Se isoimman hehkutuksen saaja on tästä hienosta vedosta huolimatta Satu peikoista, joka meni aivan nappiin! Ihan heittämällä paras live, mitä tästä on kuultu. Luulen että koko halli oli kylmien väreiden pistelemä biisin loputtua. Kitarat oli mielettömät ja laulu meni tosi kauniisti. Mun syksy on ollut tosi keikaton ja raskas, mutta tosta hetkestä sai ihan järjettömästi voimaa. Livemusiikki on parasta ja tollaset upeat onnistumiset antaa jotain sellaista, mitä ei mistään muualta saa.

Kiitos Kotiteollisuus. 

Kevättä odotellessa.

Fullsteam Agency julkaisi tänään Herra Ylppö & EX:n kovasti odotetun kiertueen keväälle.
Kiertue on kattava ja takuulla mahtava. Osallistu.

Infoa löytyy:
https://www.facebook.com/fullsteamagency

10/101

Rakkauttani jopa kirota yritetty on

Pidätte minusta vain koska minäkin pidän

Pidätte minusta vain koska minäkin pidän itsestäni

Mun mieli on taivaan musta.

Stereo - Hukassa (feat. Herra Ylppö)
OpuNui - Sydäniskuri
CMX - Minun sydämeni on särkynyt

9/101

Raastaa repii
Luottamuspula vallanhalu sekä vapauden kaipuu

8/101

Lähdin etsimään menneitä.

OpuNui / Pub Winston, Pori / 5.10.2019

Koska en harrasta ihmeemmin musiikin kuuntelua Internetin ihmeellisen maailman kautta, ei OpuNuin tuotanto ollut minulle entuudestaan tuttua. Tai onhan noita fyysisiä julkaisuja toki tullut jo aiemmin, mutta jotenkaan en ole ollut niiden suhteen hereillä. Olikin tosi kiinnostavaa lähteä keikalle, kun ei oikeastaan yhtään tiennyt mitä odottaa. Keikka järjestettiin Pub Winstonissa, jonne oli vapaa pääsy. Tunnelma oli tosi kotoisa! Seuranani oli Karmaperhe-pariskunta ja olo oli tosi turvallinen ja miellyttävä. Tuntui jännältä kuunnella keikkaa pöydässä istuen, mutta samalla kokemus oli ihan ultimaattisen rentouttava. Nautin suunnattomasti. Olo oli keikan jälkeen jotenkin tosi tyyni ja seesteinen, tietyllä tapaa myös nostalginen, koska olen aikanaan käynyt kuuntelemassa tosi paljon progekeikkoja Anniksella ynnä muualla istuskellen, musiikin kauneudesta nauttien. Tällaista lisää elämääni, kiitos.
OpuNuin musiikista pidin kovasti. Biisit erottuvat toisistaan, melodiat ovat mielenkiintoisia ja sanoitukset taidokkaita. Laulu jotenkin tosi rehellistä. Ei mitään kikkailuja, ei minkään taakse piiloutumista, vaan mies ja mikrofoni ja kerrottu tarina. Arvostan suuresti.
Häiriön kitaransoittoa olen hehkuttanut tässä blogissa noin tuhat kertaa, mutta aivan mahtavaahan se oli myös tämän yhtyeen kohdalla. Tuntuu, että Häiriö elää joka live-vetonsa täysillä, symbioosissa kitaransa kanssa. Mahtavaa seurattavaa.

Innostuin yhtyeestä, nähkäämme keikoilla uudestaankin.

7/101

Tänä päivänä
tämä ikävä
muuttuu kullaksi.

6/101

Järki lähtee, lähtee se lähtee

Järki lähtee, piipaa piipaa

5/101

Hei nainen älä kävele
pois mun elämästä
Mä en suosittele sinulle
tuolla tavalla kahta miestä.
Ansaitsisit vähintään kolme.

4/101

Mikään ei toimi mutta kaikki järjestyy.

3/101

Pitäkää ihmisoikeuksien puolta
Pitäkää pienemmistänne hyvää huolta.

2/101

Sä riität
Sä riität.

1/101

Yön pimeydessä asiat kirkastuivat
Olit aamuni ensimmäinen ajatus
Yön pimeydessä kaikki valkeni
Sinä olet elämäni.

Maj Karma / Harjavalta 150v / 21.9.2019

Lauantaina juhlimme 150-vuotiasta Harjavaltaa ja saattelimme Maj Karman _lyhyelle_ tauolle. 

Ilta käynnistyi VIP-tilaisuudella, jonka tuotto lahjoitetaan Harjavallan nuorityön hyväksi. Mukavaa olla mukana tekemässä hyvää. Meistä vieraista pidettiin äärettömän upeasti huolta; ruoka oli hyvää, juoma oli hyvää, missään järjestelyissä ei ollut mitään moitittavaa. Jii, Häiriö, Kurittu ja Ylppö kävivät juttelemassa ja napsittiin yhteiskuvia. Hieno tilaisuus.

Keikka oli kiertueelle melko tyypillinen, joskin pienillä muutoksilla. Lama lama lama oli jätetty pois ja tilalle palauteltu Kukaan ei huomaa mua sekä Salama. Olipahan ihanaa kuulla Salama pitkästä aikaa! Jii yllätti ja herkisti soittamalla Valaiden laulun rumpusoolon. Muutamallakin Karmaperheen jäsenellä taisi tulla kyyneleet silmiin. Kiitos! 

Omalla kohdalla koville otti 101 tapaa olla vapaa. Levyn nimikkobiisi, kiertueen nimikkobiisi. Tajuntaan iski liian lujaa se, että nyt se on loppu. Kiertue on päättynyt. Reilun vuoden ajan tätä on saatu elää, ja nyt se päättyy. Alkaa tauko. Palasiani keräiltiin hallin lattialta keikan jälkeen. Häiriö halasi, hymyili ja lohdutti: Kaikesta selvii. Jii tarjosi kettukarkkeja. 

Myöhemmin Holvissa vietettiin vielä jatkoja ja mietittiin, että kyllä se elämä jollain tapaa tästä taas jatkuu. Karmaperhe ei katoa tauon aikana mihinkään. 

Puoli elämää. 

Lohtua tilanteeseen tuo myös Herra Ylpön uusin musaprojekti Herra Ylppö & EX, jonka ensimmäinen sinkku julkaistiin viime perjantaina. Parisängyn lakanat on ihana! Keväälle on tiedossa yli 20 keikkaa. Keikoilla kuullaan myös Ihmisten tuotantoa. 

Myös Häiriön toiselta yhtyeeltä OpuNuilta ilmestyy kohta levy, johon on tarkoituksena tutustua. Ja Kuritulla on tietenkin Penniless. Ja Jiilläkin todennäköisesti jotain, josta se ei vielä edes tiedä. 

On tämä silti vaikeaa. 

Kotiteollisuus / Bar Siili, Kankaanpää / 10.8.2019

Vaikka festarikausi päättyi Smugglerrokkiin, ei kesän keikkakausi onneksi päätynyt sinne, vaan luvassa oli vielä Kotiteollisuus Kankaanpäässä.
Keikkapaikka oli puitteiltaan ihan miellyttävä, joskin eturivineurootikolle on aina vähän vaikeeta olla näissä paikoissa, joissa sisään paikkaan kyllä pääsee ajankohtana X, mutta keikkatila on eristetty nauhalla tai köydellä ja se avataan vasta ajankohtana Ö, jota ei missään tiedoteta selkeästi. No mutta pääsin eturiviin ja yleisössä oli jotenkin jopa aika väljää, vaikka porukkaa kai oli kuitenkin ihan hyvin paikalla. Keikan jälkeen porukka oli aivan liian kännissä ja se ei ole koskaan kauhean kivaa, kun on yksin liikkeellä. Joku tyyppi halusi toistuvasti huutaa mun korvaani "Du Hast", ilmeisesti Rammstein-harmitustaan purkaen. Itsehän pohdin, että miksi mennä katsomaan Rammsteinia Tampereelle, jos voi olla kuuntelemassa Kotiteollisuutta Kankaanpäässä.

Settilista oli jihuu. Rakastaa/ei rakasta, Arkunnaula, Kultalusikka, Meren mutaa, Kivireki ja Tämän taivaan alla on kaikki mun KT-parhaat listalla, eli prosentuaalisesti oikeesti aika kova suoritus. Kielletyn puun hedelmä ja Kaihola on myöskin enemmän kuin jees, joten oli kyllä mahtava fiilis läpi keikan. Tokaa encorea ei kuultu, mutta sen jotenkin kesti, kun takana oli jo niin kattava ja upea pläjäys. Hynynen vissiin voi aika huonosti, mutta lauluun tai soittoon se ei pahemmin vaikuttanut.

Hienoo oli olla. Kiitos.

Maj Karma, Mokoma, Turmion Kätilöt, Amorphis / Smugglerrok5 / Lieto 9.8.2019

Smugglerrok oli entuudestaan vieras tapahtuma, johon en välttämättä olisi tänä vuonnakaan havahtunut ilman Maj Karman esiintymistä. Ja kun bongasimme Karma-perheen väellä, että Maj Karma esiintyy Smugglerissa, tuntui lopun esiintyjäkaartin luetteleminen lähes vitsailulta, sillä oikeasti, eihän näin täydellistä kattausta voi ollakaan! Oli itsestäänselvää, että Lietoon lähdetään ja oli myös selvää, että reissusta tulisi mahtava. 

Saavuimme alueelle juuri Turmion Kätilöiden aloitellessa keikkaansa. Jono oli hirveä ja meinasin jo päästää epätoivon kyyneleet ilmoille. Onneksi järjestäjä reagoi tilanteeseen upealla joustavuudella ja jono saatiin purettua käsittämättömällä vauhdilla. Kohta sitä jo oltiikin yleisössä jammailemassa ja keikan edetessä siirryimme aina lähemmäs ja lähemmäs lavaa. Tokariviin pääsy oli tietenkin tärkeää Kätilöiden jälkeen esiintyvää Maj Karmaakin ajatellen. Kätilöiden keikka oli energinen ja kaikin puolin jees. Mahtava startti illalle. Oli jännä kuulla Sinä saatana ekaa kertaa Sakun laulamana. Erilainen tatsi kuin Spektaakkelilla, mutta toimii näinkin. Spektaakkelin vetämänä biisi oli ihan järkyttävän synkkä ja vaikuttava, nyt aavistuksen helpommin käsiteltävissä. Molempi parempi kai. 

Turmion Kätilöiden setti kokonaisuudessaan:

Grand Ball

Verta ja lihaa

Sinä saatana

Hades

Tirehtööri

Vihko

Faster than God

Dance Panique

Helvetin torvet

Sikiö

Pyhä maa

Lataa ja varmista

Maj Karman keikalle oli hauskanen lataus, koska taustalla ihan mieletön Karmarock-viikonloppu kaksi viikkoa aiemmin. Pitihän sitä Jiitä kiusata huutelemalla sooloa, mutta ymmärrettävästi sitä ei nyt Smugglerissa kuultu. Loisto intensiteetti, hyvä tunnelma, vahva veto. Ja ihan mahtava Saran fiittaus Puumiekassa! En tiiä mahtaako Ylppö oikein ymmärtääkään, miten merkityksellistä tollasten juttujen tekeminen on. Hyvä Sara, hyvä Ylppö. Ootte upeita. 

Jossain musalehdistä Maj Karman keikka arvioitiin loistavaksi, jossain liian taiteelliseksi festariyleisölle ymmärtää. Hymähdin taiteellisuus-kommentille. Varsinkin kun illan pääesiintyjänä oli Amorphis, joka sinänsä voisi olla sanakirjassa kuvaamassa genreä taidemetalli. Tuntuu aika pahalta yleisön aliarvioimiselta heittää, että Maj Karma olisi jotenkin too much. Ja jos jollekin olikin niin hei, aina voi laajentaa omaa musiikillista katsontakantaansa ja se tuskin ketään vahingoittaa. Rikastumisen vaara voi olla ilmeinen, mutta älköön ylisuojautuko. 

Sotaa ei tule

Metallisydän

Osa minusta kuolee

Puumiekka

Ukkonen

Johnny Deppin näköinen nainen

Ei paholaisii oo

Valaiden laulu

Lama lama lama

Attentaatti

Rukous

Maj karman jälkeen oli vuorossa Mokoma, jota odotimme ihan saateristi. Mokoma kun oltiin nähty tänä vuonna vain Virgin Oilissa maaliskuussa ja ikävä oli jo ihan hirveä. Keikka oli mieletön!!! Annala oli ihan käsittämättömässä tikissä. Ja akustiikka ja kaikki toimi ehdottomasti Mokomalla illan parhaalla tasolla. Kannatti säätää. Yleisössä on hyvä olla, kun näkee, että lavalla on esiintyjillä hyvä olla. Keikka hellitteli kuuntelijoitaan. En voinut olla ajattelematta, kuinka hyvää metallimusiikki tekee ihmiselle. Olimme yhtä perhettä, turvassa, saamassa voimaa. Hei hei heinäkuun olisin skipannut ja ottanut tilalle Erheen, mutta muuten setti oli kymppi.

Lujaa tekoa

Sydänjuuret

Kuu saa valtansa auringolta

Punainen kukko

Ihmisen pyörä

Kesytä perkeleet

Hirtehinen

Kuollut, kuolleempi, kuollein

Lunnaat

Hei hei heinäkuu

Tahdon ihmeet takaisin

Takatalvi

Sinne missä aamu sarastaa

Smugglerissa oli hauskana ekstrana pikkulava, jossa esiintyi paikallisia metallibändejä. Meille korvan taakse jäi erityisesti Avacia. 

Illan viimeisenä esiintyjänä lavalle saatiin Amorphis. Omat koivet alkoivat olla ihan järkyttävän kipeät paikallaan seisomisesta ja mietinkin jo, että joudunko lähtemään eturivipaikaltani jossain vaiheessa keikkaa. Keksin kuitenkin erilaisia tapoja lepuuttaa jalkojani ja selvisin läpi keikan. Amorphiksen keikkaa varjostivat muutamat tekniset vaikeudet ja hetkellisesti äänet menetettiin jopa kokonaan. Bändiin haasteet vaikuttivat yllättävän vähän, ja kuten aiemmin mainitsin, yleisön on helppo olla, jos lavalla oleva porukka vaikuttaa viihtyvän. Nautimme siis keikasta teknisistä murheista huolimatta suuresti. Porisperen keikka viikkoa aiemmin oli aivan käsittämättömän upea, eikä aivan sille tasolle päästy Liedossa, mutta näkemisen arvoinen oli ehdottomasti tämäkin keikka. Toivoimme Lietoon ajaessamme, että toivottavasti kuullaan uudestaan Into Hiding, ja niin kuultiin, mahtavaa! 

The Bee

The Golden Elk

Sacrifice

Sampo

The Four Wise Ones

Bad Blood

Against Widows

Silver Bride

Wrong Direction

Daughter of Hate

Into Hiding

Heart of the Giant

House of Sleep