Porissakin tapahtui jotain, vihdoinkin! Bar Kinon loppumisesta tuskin on kukaan toipunut, mutta oli tärkeää, että saimme edes yhden illan verran nauttia metallimusiikin suuruuksista taas Porissakin. Isomäki Areenan toimivuudesta on mielipiteitä kai yhtä paljon kuin kävijöitäkin oli. Omakohtaisesti äänitekniikka jätti toivomisen varaa, joskin on sanottava, etten ole koskaan ennen ollut keikalla, jossa olisi saanut vokalistista näin hyvin selvää! Tomi Joutsenen laulu kuulosti aivan mielettömältä ja välispiikeistä erotti jokaisen sanan. Narikat, anniskelu, vessat, katsomo oli ihan jees järjestetty. Saavun siis ilomielin Areenalle uudestaankin.
Turmion Kätilöiden keikasta katsottiin alkupuoli istumakatsomosta, koska olin tuolloin aikamoisen flunssan kourissa. Ei siellä kauaa kuitenkaan malttanut olla ja aika äkkiä sitä löysinkin itseni tokarivistä tanssahtelemasta. Setti oli hittipitoinen, festarityyppinen veto, ehkä lämppäri-asetelmasta johtuen. Bändi veti törkeän hyvin ja uskon, että monelle tuli tarve nähdä ihan täyspitkä keikka kyseiseltä yhtyeeltä hyvin pian.
Amorphiksen keikan ääniosuudesta jo mainitsinkin. Se oli jokseenkin hämmentävä; Tuntui, kuin yhtyeestä olisi kuulunut laulun ohella kerralla aina vain puolet. Välillä tuntui, että rummuista ei kuulu mitään, välillä oli kateissa kitara, välillä basso ja välillä koskettimet. Laulu toimi niin upeasti, että oli toimivinta keskittyä siihen. Setissä oli mukavan paljon biisejä uusimmalta Queen of Time -albumilta ja helmiä muilta albumeilta. Black Winter Day sai hallin uskomattomaan hurmokseen. Yhdessä spiikeistään Joutsen totesi, että näemme taas kesällä Porissa, mikä oli tietysti erittäin mieluisa uutinen. Olihan se nimenaan Porispere vuonna 2012, kun ymmärsin alkaa perehtyä kyseiseen yhtyeeseen tarkemmin ja sitä kautta hurahtaa siihen tehokkaasti. Vietämme siis elokuussa 7-vuotis vuosipäiväämme Kirjurinluodossa juhlien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti