Tämä keikka ei ollut henkisesti helppo. Muutamia haasteita ennen keikkaa ja pieni epäselvyys, pääsenkö edes paikalle. Luonnonilmiöitä ja kuumeinen olo. Onneksi pääsin matkaan.
Setti sama kuin keväällä muutenkin. Sotaa ei tule ja pois lavalta. Aplodit ja loppusetti encorea.
Jonkinlainen tauko tiedossa. Klubikiertueen viimeinen keikka itselle. Juhlin täysillä. Kuumeinen olo meinasi viedä tajun, Ylppö pelasti vesipullolla. Keikka oli intensiivinen ja vauhdikas. Porukkaa oli hyvin ja meno kohdillaan. Karmaperhe edusti vahvasti ja yhteisöllisyyden tunne oli voimakas. Rakkautta.
Keikan jälkeen se iski. Viimeinen klubikeikka tältä kiertueelta. En olisi halunnut lähteä keikkapaikalta. En halunnut, että se hetki loppuu. Tulee arki, joka konkretisoi tauon. Miksi tauko kuulostaa niin surulliselta?
Festareiden odotus tuo lohtua. Mitä sen jälkeen tapahtuu, sitä ei kai kannata ajatella.
Nyt pitää fiilistellä sitä rundia, joka tässä on tehty. 101 tapaa olla vapaa -kiertueella sain olla mukana viime vuonna 11 kertaa ja nyt keväällä 3 kertaa. Koen niin voimakasta kiitollisuutta, että sitä on vaikea pukea sanoiksi. Elän ja hengitän musiikkia, olen vahvasti elossa.
Kiitos bändi. Kiitos Karmaperhe. Kiitos oma perhe.
Rakkautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti