Jos sä hymyilet maailmalle / maailma hymyilee sinulle

Levysoittimessa sen tärkeimmän viimeisin albumi, Maj Karma - Salama. Käsittääkseni itse yhtye ei ole ollut tähän levyyn kaikkein tyytyväisin, ehkä jopa vain Satiinisydän-kappaleeseen, jonka merkityksestä yhtyeelle Ylppö usein keikoilla on maininnutkin.
Olin hieman jopa närkästynyt kun luin ensimmäisen haastattelun, jossa tätä levyä vähäteltiin. Oma tunnesidos levyyn kun on melko voimakas. Olen kuunnellut levyä paljon sen ilmestymisvuonna 2009 tietynlaisessa elämän käännöskohdassa, silloin näitä voimakkaita tunnesidoksia helpoiten syntyy. Tietysti se vaatii myös ne helvetin hyvät biisit tapahtuakseen.
Otsikon Maailma -kappaleen kertsi on ihan huippu. Kornia, sarkastista, aitoa; en tiedä, mutta huippu silti. Muutoin mielestäni levyllä on toinen toistaan kauniimpia kappaleita ja upeita sanoituksia.

Kuka jätti kaikki kauniit sanat käyttämättä / Kuka hylkäsi unelmansa / Tulevaisuudesta, suuresta tulevaisuudesta

Toivon, että toivoa ois / Ei anneta ikinä toivoa pois / Hyvyyttä on aika paljon

Taivaankansi raottuu / Kohta pohjoisnapoja on kaksi / Päätän elää elämäni kanssasi loppuun asti

Waiting For The End

Illan biisivalintana Linkin Park - Waiting For The End

Kyseinen kappale on vuonna 2010 ilmestyneeltä A Thousand Suns albumilta. Linkin Parkiltahan ilmestyi juuri uusi levy, siitä olen kuullut nyt neljä kappaletta. Täytyy hankkia omaksi lähiaikoina, että pääsee kunnolla perehtymään. Taas todella erilaista, mutta tykkään. Mielenkiintoista, että bändi pystyy tekemään niin erityylisiä biisejä niin taidokkaasti ja fiiliksellä.

Ja jäärailon päässä on jäärailo uus

Iltapäivän biisivalinta:
CMX - Palvelemaan konetta

Oma suosikkini kyseisen yhtyeen tuotannosta. Joskin nyt kun kirjoitin tämän, muistin kappaleen Minun sydämeni on särkynyt. Hyvin erityyliset kappaleet ja myös syyt niistä pitämiseen ovat erilaiset. Palvelemaan konetta on sarjaa orgasmirock, Minun sydämeni on särkynyt taas sisältää muistoja ja siinä on mukava laulettavuus. Laulettavuus on jees. Valitaan tässä kohtaa kuitenkin nyt se orgasmirock.

Kummaan paikkaan itsesi karkotit
syyttä syyllisten seuduille
raskaisiin taloihin pesit
kirkuviin huoneisiin
mitä ne sinulle tekevät siellä
kuka on raapinut nimesi pois
nimesi, kasvosi, mielesi oivat
palvelemaan konetta

Kauan sitten kun lakosi kevät
(huomaamatta tuhlattu)
elämän syvä ja vehreä lehto
niin houkutteli sua...

Pyörre on hirmuinen, vahva sen voima on
kurimus, kauhuinen, voittamaton

Kylmää, niin kylmää, on aavoilla kylmää
ja kylmää on tarjolla koteihinkin
jäässä, niin jäässä, on sydämet jäässä
ja jäärailon päässä on jäärailo uus

Jos muistelet mitä se olisi: kauneus
kauneus tai sopu tai rehellisyys
kukaan ei kuuntele, kukaan ei kuule
kirouksen portit on edessäpäin

Halpojen hoitojen maailma uljas
haluaa taistosi latistaa
mielesi lipeävedellä valkaistuun
ruotuunsa joka on hautausmaa

Mitä ja miksi.

Ajatus omasta musiikkiblogista on vellonut päässä ainakin kahden vuoden ajan. Ajatus siitä, että saisi jonnekin talteen ne tunnetilat, joita keikoilla syntyy. Ja mahdollisuus hehkuttaa, vaikka ihan itselle, levyjä ja biisejä. Tässä sitä nyt ollaan, alun äärellä.

Blogin nimestä todettakoon, että päässäni soi lähes tauotta. Onneksi päälläkin on hyvä musiikkimaku, eikä se soita mitään sontaa (yleensä). Tänään se soittaa mulle Maj Karmaa, joka ei sinänsä ole mitenkään yllättävää, kyseessä kun on ehdottomasti se tärkein. Kappale on Melankolian kolina, eli ihan suoraa varastamista nimessä ei ole tapahtunut. Melankolian kolina kuultiin Karmarockissa 2011. Kyseinen kappale on sellainen, että kerta riittää siihen, että kappaleen muistaa aina. Tai ainakin minä muistan. Niin vaikuttava esitys se oli. Toivon kuulevani tämän kappaleen vielä monta kertaa. Toivon kuulevani sen Maj Karman seuraavalla levyllä.

Otsikko "Puoli elämää" viittaa tietysti sangen ilmiselvästi siihen, että koen musiikin olevan puoli elämää. Siitä toisesta puolikkaasta ei tässä blogissa lätistä. Tämä on omistettu musiikille. Sille ainoalle, rakkaalle.