No eikä.

Myönnän seuraavani American Idolia. Laulaminen kun on itselle mieluinen harrastus ja AI on mielestäni laulukilpailuista laadukkain, taso todella kova. No, siellä on useampi laulaja esittänyt nyt versionsa kappaleesta Radioactive. Olen tykännyt niistä versiosta ihan superpaljon, melodia on aivan huikea. Nyt sitten vihdoin googletin, että kenen biisi se oikein on ja minkälainen se alkuperäisversio onkaan. Kyseessä on siis Imagine Dragonsin kappale. Ja olen niiiiin pettynyt! Jokainen niistä kuulemistani covereista on tuhannesti parempi kuin alkuperäinen. Mun mielikuvassani tossa biisissä oli sähkökitaraa ja rokkimeininkiä (veikkailin esittäjäksi Fall Out Boy:ta, Good Charlottea jne), mutta se onkin jotain aivan muuta (hiphop?). Eikä se melodia nouse yhtään samalla tavalla kuin niissä covereissa. Hyvä biisihän se on toki noinkin, mutta ähh.
Ja kyllä. Elän aika tehokkaasti jonkinlaisessa rokki-purkissa. Muun tyylilajin biisit menee vähän ohi ja on täysin ok bongata joku biisi vasta 1,5v sen ilmestymisestä... >:)

Tämän viikon soundtrackina on hyvinkin tiiviisti Bullet For My Valentine. Jännitystä jo vähän ilmassa!

Lauantain soittista.

Kotiteollisuus - Yö päivää keinuttaa

Sonata Arctica - White Pearl, Black Oceans

Sonata Arctica - Last Drop Falls

Uniklubi - Sydän janoaa

Uniklubi - Mitä vittua

Uniklubi - Rakkaudesta hulluuteen

Apulanta - Mä nauran tälle

Apulanta - Yksinkertainen

Alkuillan soittis.

Avenged Sevenfold - Shepherd of Fire
Avanged Sevenfold - So Far Away
Bullet For My Valentine - Tears Don't Fall
Bullet For My Valentine - Scream Aim Fire
Stam1na - Panzerfaust
Stam1na - Valtiaan uudet vaateet
Stam1na - Viisi laukausta päähän
Mokoma - Kuu saa valtansa auringolta

Illan soittis.

Töiden ja koulutöiden väliin tarvittiin minisoittis, se meni näin.

Sentenced - Cross My Heart and Hope To Die
Coldplay - Violet Hill
Kotiteollisuus - Kuolemanjärvi

RadioRock-risteily 8.-9.2.2014

Ollaan pitkään puhuttu ystävän kanssa, että RadioRock-risteilylle täytyis päästä. Syksyllä, kun esiintyjäkaarti ilmoitettiin, oli selvää, että sinne todella on päästävä. Herra Ylppö & Ihmiset ja Kotiteollisuus omista suosikeista ja ystävältä Sonata Arctica. Nopeana kärpsykkänä sain meille hienon slummihytin ja reissuunlähtö varmistui.

Liki puoli vuotta tuli hehkutettua ja odotettua ja jännitettyä. Reissun osalta kaikki käytännönasiat sujuivat mukavasti ja koska painopisteenä on musiikki, niin kirjoitellaanpas vähän siitä.

Menomatkan ohjelmistossa oli ensin ruotsalaiset etkot, eli ensin Nicke Borg ja sen jälkeen Dregen. Koska piti myös kaunistautua, ei näiden katsomiseen jäänyt ihmeemmin aikaa, mutta molempia käytiin pari kappaletta kuuntelemassa. Backyard Babies kuului 2000-luvun alkupuolella omiin suosikeihin, joten senkin puolesta oli kiva nähdä äijiä pitkästä aikaa. Viimeisimmän Babies-keikan muistelisin olleen Pakkahuoneella 2005 (vai 2006?). No, kuitenkin. Nicke Borgilla oli lähes akkari-meininki, Dregenillä sitten enempi menoa. Rehellinen mielipiteeni on, että hylkäisivät sooloprojektinsa ja heittäisivät jonkun kivan hikisen festarikeikan mun ilokseni, mutta lahjakkaita tyyppejähän ne toki näin erikseenkin on. Ei vaan ihan tarpeeksi jaksa nämä soolot innostaa.

Ruotsalaisten jälkeen olikin vuorossa Kotiteollisuus. Eturivissä oltiin tottakai, ystävältä murtui kylkiluita. Onneksi sitä ei havaittu vielä siinä tilanteessa, ettei reissu mennyt vallan pilalle. Meille kuiskuteltiin, että syyllisiä olisivat olleet Stam1na-fanit, mitä ihmettä se sitten tarkoittakaan noin niinko käytännössä.
Kotona olin erehtynyt toteamaan, että voi kun ne soittais Kivireen ja Iankaikkisen. Näin varmistetaan, että kumpaakaan ei tullut. Soittivat pitkälti uuden levyn biisejä ja niiden lisäksi Pahanilmanlinnut, Raskaat veet, Loveen langennut, Helvetistä itään, Kuolemajärvi ja Satu peikoista. Hittejä olisi ehkä tarvittu muutama enemmän, että yleisö olisi ollut paremmin mukana, mutta toisaalta pohdin, että montako kylkiluuta lisää sitten olisi murtunut.

Stam1na oli huippu. Koska runnouduttiin Kotiteollisuudessa niin pahasti, niin kuulostetiin Stam1naa sitten vähän kauempaa, eli kovin intensiiviseen fiilikseen ei sen puolesta päässyt, mutta ei se soiton toimivuutta vähentänyt. Jossain vaiheessa kävi Hynynenkin lavalla. Vikana biisinä tuli Puolikas ihminen ja se kuulosti just niin hyvältä ko pitääkin.

Sonata Arctica oli lauantain pääesiintyjä. En tunne bändin tuotantoa kovinkaan hyvin enkä ikinä ennen ollut livenä nähnyt. Tosi jees lavaenergia. Olin etukäteen pelännyt, että Tallulah tulee olemaan jotain ihan kamalaa, mutta ei se ollut. Ystävä oli keikkaan tosi tyytyväinen, joka tietysti oli tärkeintä. Kyllä näitä tohtii mennä uudestaankin kattomaan.

Ylppö oli heivattu sunnuntaille. Olipa kunnon motivaattori siihen, että kampesin itseni ylös, enkä jäänyt hyttiin nukkumaan. Pari ekaa biisiä, Luuranko ja Supersankar, tuli seurattua kauempaa, joskin tanssahdellen. Särön aikaan piti kipittää jo yleisöön (silmät kostuneina, yllättävää) ja hyvin nopeasti siitä oltiinkin jo tokarivissä ja siitä eturivissä. Setti oli selkeästi rokimpi kuin Luuranko-kiertueen muut keikat. Ei mitään hempeilyjä tai hitaampia biisejä. Olin aivan superiloinen siitä, että soittivat Mellakan.
Tosi monta positiivista kommenttia kuulin yleisöstä ja jälkikäteenkin, josta tietysti tuli hyvä mieli, bändi kun on jokseenkin tärkeä.

Voitte kuvitella, minkä parkaisun päästin, kun seuraavan risteilyn bändit (The 69 Eyes, Apulanta, Viikate) julkistettiin ja mää en pääse sinne. No, onneksi on kesä edessä ja toivottavasti kaikkia yllämainittuja näkee jossain muualla!

Vuoden 2013 parhaat

Joojoo. Olen myöhässä, mutta kirjoitin äsken toiseen harrastukseen liittyvän vuosikertomuksen, niin miksipä tämäkin ei voisi mennä vielä läpi? Muistutukseksi, että kunkin otsakkeen alle saa tulla sama artisti tasan kerran.

Vuoden parhaat levyt, top 5:
Herra Ylppö & Ihmiset - Luuranko
Kotiteollisuus - Maailmanloppu
Manic Street Preachers - Rewind the Film
Viikate - Kymijoen lautturit
Doom Unit - III

Vuoden parhaat biisit, top 10:
Herra Ylppö & Ihmiset - Nokkostähti
Kotiteollisuus - Yötä vasten
Doom Unit - Get Away
Pearl Jam - Sirens
Manic Street Preachers - Rewind the Film
Viikate - Oi pimeys
The 69 Eyes - Lost Without Love
Biffy Clyro - Black Chandelier
Amorphis - The Wanderer
Hurts - Miracle
  
Vuoden parhaat keikat... (vuonna 2012 tää osio on ollut top 3, mutta emmää pysty!):
Herra Ylppö & Ihmiset - Club 45, Oulu
Maj Karma - Karmarock, Harjavalta
Kotiteollisuus - Sotkamon syke, Sotkamo
Apulanta - Bar Kino, Pori
Hurts - Ruisrock, Turku
Disco Ensemble - Porispere, Pori

Oli niin hieno keikkavuosi, että olisin voinut nimetä miljoona muutakin. Erityisen upea kokemus kokonaisuudessaan oli pariin kertaan hehkutettu Luuranko-kiertue viidellä keikallaan. Ruisrockissa näin ensimmäistä kertaa Editorsin, joka täytti odotukseni. Kotimaisista tuli vasta Sotkamon sykkeessä nähtyä ensimmäinen Nightwish-keikka, joka oli melkoinen show. Ja sitä ja tätä. Onneksi tää on oma blogi,ei oo sääntöjä.

Tapana on ollut nimetä myös vuoden kannalta tärkeäksi mainittavia biisejä, jotka saavat olla julkaistuja ihan koska vaan. Tässäpä muutama:
Herra Ylppö & Ihmiset - Särö
Maj Karma - Aavasaksa
The 69 Eyes - Feel Berlin
Pmmp - Pahvinaamari
Stam1na - Puolikas ihminen
Mokoma - Punamultaa